CTIF - Ajankohtaista / News

Terveellistä ja turvallista työtä edistämässä

Pelastaja, jolla on hengityssuojain kasvoilla ja kypärä päässä

Työterveyslaitos (TTL) julkaisi kesällä 2020 Pelastushenkilöstön työterveysseuranta: yhteistyö ja käytännöt -oppaan. Kyseessä on uudistettu versio Pelastushenkilöstön terveystarkastukset – hyvät käytännöt -kirjasta, joka julkaistiin vuonna 2007. Päivityksen yhteydessä oppaaseen on tehty kaivattuja muutoksia.
 

Yhteistyössä, ennaltaehkäisevästi ja kokonaisvaltaisesti


Yksi kantava ajatus uudistetussa oppaassa on, että työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen edellyttää työterveyshuollon ja pelastuslaitoksen välillä ennakointia ja suunnitelmallista yhteistyötä.
Yhteistyö-sanan lisääminen otsikkoon ei ole ollut sattumaa – useat eri alojen erikoislääkärit ovat kirjoittaneet oppaaseen osuuksia eri näkökulmista ja mukana on ollut myös suuri joukko muita alan asiantuntijoita.

- Uudessa oppaassa on vahvana lähtökohtana työ ja sen vaatimukset. Emme halunneet antaa suosituksia, jotka eivät ole realistisia. Suositusten tulee oikeasti kohdata arjen tarpeet. Laadinta ei ollut aina helppoa, mutta se tehtiin hyvässä hengessä, toteaa TTL:n vanhempi tutkija Sirpa Lusa, joka edustaa Suomea CTIF:n Palokuntien työterveys -komissiossa.

Työkuorman kasvaessa ja työurien pidentyessä ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat erityisen tärkeitä. Ne linkittyvät kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn, joka oppaan mukaan tulisi olla työkyvyn arvioinnin perustana.
Työkykyä ei pitäisi arvioida pelkästään sairauksia arvioiden. Lisäksi tulee huomioida työkyvyn tuen mahdollisuudet esimerkiksi osatyökykyisillä.

"Suositusten tulee oikeasti kohdata arjen tarpeet"


Yksittäisten terveystarkastusten sijaan oppaassa painotetaan jatkuvaa ja tavoitteellista, koko työuran aikaista seurantaa, joka alkaa heti, kun henkilö hakeutuu alalle. Ihmisiltä vaaditaan pidempiä työuria, jolloin on ymmärrettävä koko elämän kaari.

- Kaikille tulee kremppoja ja sairauksia, mutta se ei automaattisesti tarkoita sitä, että ei kykene työhön. Ihminen ei myöskään pysy samanlaisena koko elämänsä ajan. Fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti voi sattua mitä vain. Muutokset ovat enemmän totta kuin ei totta, huomauttaa Lusa.

Psyykkinen ja kognitiivinen puoli on nostettu myös entistä vahvemmin esille. Näistäkin asioista pystytään ja halutaan nyt puhua avoimemmin.

Aihe kiinnostaa myös kansainvälisesti. Lähtökohdat vastaavassa työssä on usein perinteisiä ja lääketieteellisiä eivätkä pohdi laajemmin toimintakykyä ja jäljellä olevaa työkykyä. Vanhaa opasta on kyselty Word-muodossa Googlella käännettäväksi. Suomalaista FireFit-mallia ja lääkärien kanssa tehtävää yhteistyötä hämmästellään kansainvälisissä yhteyksissä.

- Eri maissa yhteistyössä työpaikan ja (työ)terveydenhuollon kanssa on erilaisia perinteitä ja käytäntöjä, kertoo Lusa.


 

Tasavertaista kohtelua yksilö edellä



Työterveysseurannan tulee huomioida työntekijät yksilöinä. Tämä linkittyy myös ennaltaehkäisyyn.

- Työterveydessä on hyvä laatia henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, mitä seurataan, ja missä kartoitetaan henkilön yksilöllinen tilanne sekä tiedon ja tuen tarpeet - ei käyttää samaa, rutiininomaista pakettia, painottaa TTL:n apulaisylilääkäri Aki Vuokko.

Työterveyshuollon järjestämisessä ja arviointikäytännöissä on vaihtelua alueittain.
Se, että työterveyshuolto tuntee palo- ja pelastustoiminnan sekä paikalliset olosuhteet ja on luotu hyvät yhteistyöprosessit, edistävät vaikuttavaa työterveysyhteistyötä ja hyviä arviointikäytäntöjä.
Tämän ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää näitä kriteerejä ja käytäntöjä.

- Tarkoituksena on ollut saada yhdenmukaisia käytäntöjä paitsi terveystarkastusten fyysisen toimintakyvyn testauskäytäntöjen osalta, kertoo TTL:n vanhempi tutkija Anne Punakallio.

- Työtehtävissä ja -olosuhteissa on toki vaihtelua alueittain ja puitteet eivät ole aina samat. Nämä vaikuttavat myös toki työterveysseurannan järjestämiseen ja sen sisältöihin, lisää Vuokko.

"Hyvä testi ja hyvä palaute voivat paljastaa monenlaista terveydestä"

Kyse ei ole ainoastaan vakinaisesta henkilöstöstä. Sopimushenkilöstön osalta vaihtelua on vielä enemmän.
Myös heidän osaltaan on pyritty huomioimaan, jotta käytännöt olisivat mahdollisimman samankaltaiset ja yhtenevät.

- Vaihtelevuus on suurta. Työterveyden pitää joskus perehtyä alan vaatimuksiin nopeastikin. Mutta nämä käytännöt, joita tässä on luotu, vievät ennaltaehkäisyä eteenpäin terveystarkastuksesta ja testaamisesta lähtien. Hyvä testi ja hyvä palaute voivat paljastaa monenlaista terveydestä, Punakallio pohtii.

Oppaassa todetaan, että sekä työpaikalla että työterveyshuollolla on omat tärkeät roolinsa työntekijöiden työkyvyn ennakoivassa ylläpidossa. Työterveyshuollon tulisikin erityisesti panostaa pelastuslaitosten toimijoiden kanssa aitoon ja oikea-aikaiseen työterveysyhteistyöhön.

- On lopulta kaikkien etu, että työ on terveellistä ja turvallista, tiivistää Lusa.


Teksti: Taina Hanhikoski

  • Julkaistu 27.01.2021

Ajankohtaista